Neurologi Maarja Brause

Riihimäen Parkinson kerhon toukokuun kuukausikokouksessa neurologi Maarja Brause veti salin täyteen kuulijoita. Avoimesti kysymyksiin vastaillut asiantuntijalääkäri aloitti lyhyellä alustuksella, jossa hän kertasi Parkinsonin taudin tyypilliset oireet.

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka laukaisevaa tekijää ei lukuisista tutkimuksista huolimatta ole löydetty. Tauti ilmenee useimmiten toispuoleisena joko lepovapinana tai jäykkyytenä. Syynä näihin oireisiin on välittäjäaineen – dopamiinin puute. Tuntemattomasta syystä dopamiinin tuotanto aivoissa vähenee. 

Dopamiinin puute alkaa näkyä esimerkiksi toisen käden tai jalan vapinana tai jäykkyytenä. Asiantuntijalääkäri kokeilee erilaisin testein mm. nivelten ”ratasmaisuutta”, jolloin tauti on Maarja Brausen kertoman mukaan suhteellisen varmuudella todettavissa.

Taudin eteneminen
hyvin yksilöllistä

Kun lääkäri epäilee, että oireiden syynä on Parkinson, hoito aloitetaan dopamiini-agonisteilla. Lievällä lääkityksellä kokeillaan auttavatko lääkkeet oireisiin. Näin myös varmistetaan, että kyseessä todellakin on Parkinsonin tauti. Dopamiiniagonisteja ovat mm. Requip ja Sifrol -nimiset lääkkeet. Koska dopamiiniagonistien teho häviää elimistöstä nopeasti – usein parissa tunnissa, niiden tehostamiseksi määrätään nk. MAO-B -entsyymien estäjiä. Ne hidastavat dopamiiniagonistien häviämistä elimistöstä ja näin lääkkeiden vaikutusaika pitenee. Tällaisia lääkkeitä ovat mm. Azilecht ja Eldepryl.

Ylilääkäri Maarja Brause muistutti, että valitettavasti Parkinson on etenevä neurologinen sairaus. Taudin eteneminen on hyvin yksilöllistä. Kehittyneen lääkehoidon vuoksi joidenkin henkilöiden kohdalla taudin eteneminen näyttää pysähtyvän jopa useaksi vuodeksi. Ajan mittaan lääkkeiden teho heikkenee.

Kun alkuvaiheen lääkkeiden teho alkaa hävitä, siirrytään lääkityksessä useimmiten levodopahoitoon. Näitä lääkkeitä ovat Madopar, Sinemet, Kardopal ja Stalevo, joka on suomalainen, kolmivaikutteinen menestyslääke. Maarja Brause muistutti, että lääkärin määräämälle Stalevolle tarjotaan usein apteekeissa saman tehtaan rinnakkaisvalmistetta.

- Kyseessä on sama valmiste, jolla ei ole kauppanimeä. Lääke myydään nimihirviöllä, jossa luetellaan sen tehoaineeet.

Parkinson ei
lyhennä elinikää

Maarja Brause lohdutti kerholaisia, että vaikka taudin eteneminen lyhentää askelia, elinikää Parkinson ei lyhennä. Joskus vuosikymmeniäkin kestänyt Parkinson etenee ja on/off -vaiheet lisääntyvät. Lääkkeiden tehon heiketessä, neurologit alkvat etsiä muita ratkaisuja oireiden lievittämiseksi. Näitä ovat levodopapumppu ja syväaivostimulaattori.

- Joskus näitä ratkaisuja on mainostettu Parkinsonin nujertavina ihmeratkaisuina, mutta sitä ne eivät ole, Maarja Brause korosti.

DB-stimulaattoria ei välttämättä tarjota kaikille pitkään Parkinsonia sairastaneille. Syvälle aivoihin sijoitettavien antureiden laittoon sisältyy riskinsä. Siksi jokainen potilas testataan huolellisesti. Samalla arvioidaan potilaan kyky säätää stimulaattoria.

DB-stimulaattoreita on Suomessa asennettu noin 700 potilaalle. 

Uusinta uutta Parkinsonin oireiden lievittämisessä on Quick-lääkkeen tavoin toimiva kynä. Kynällä potilas antaa insuliiniruiskeen tapaisen piikin itselleen ja matka jatkuu.

Hyötyliikunta
ehdottoman tärkeää

Neurologi Maarja Brause korosti kaikenlaisen hyötyliikunnan merkitystä. Lihasvoiman ylläpito ja tasapainon säilyttäminen mahdollisimman pitkään auttaa elämässä eteenpäin.

Alustuksen jälkeen kerholaiset ja heidän avustajansa kyselivät mm. mikä olisi sopiva määrä liikuntaa, mikä avuksi kun henkeä ahdistaa kävellessä, miten sovittaa muut lääkkeet yhteen Parkinson lääkkeiden kanssa, laskevatko Parkinson-lääkkeet verenpainetta, vaikuttaako Parkinson puheeseen?

Maarja Brause kiitti kysymyksistä ja sanoi olevansa iloinen saadessaan tavata näin ison joukon parkinsonilaisia. -Lääkkeillä on sivuvaikutuksia, Parkinson vaikuttaa puheeseen, sisäelimiin – kaikkeen elämiseen, hän totesi. 

- Kaikkea mikä helpottaa tai tuntuu helpottavan, voi kokeilla,

Muistiin kirjasi
Teppo Tenkanen